Joulukuun 8. päivä on juuri saapumassa päätökseen ja uusipäivä saa alkunsa, toinen adventti, toinen kynttilä syttyy. Se on lupaus uudesta...
jonne tonttu vie uudella polkupyörällään. . .
...kenties nukkumatin pienoisella avustuksella!
lauantai, 8. joulukuu 2007
Joulukuun 8. päivä on juuri saapumassa päätökseen ja uusipäivä saa alkunsa, toinen adventti, toinen kynttilä syttyy. Se on lupaus uudesta...
jonne tonttu vie uudella polkupyörällään. . .
...kenties nukkumatin pienoisella avustuksella!
lauantai, 8. joulukuu 2007
Tänä vuonna olen joulukuusen suhteessa erittäin ajoissa, koska tuolla se komeus on olohuoneessa täysi juhlavarustus yllään. Syykin tähän löytyy. Olen aina jouluisin äitini luona, joten omat joulukoristeeni on tullut laitettu huitaisten esille, tai sitten jäänyt laatikoihin viettämään jouluaan. Tänä vuonna päätin, että minunkin koristeeni saavat olla esillä, arvonsa vaatimalla tavalla.
(totuuden nimissä, kuuseni on luonnoss hienompi kuin kuvassa)
Viime vuonna hankkimani tähti on latvassa
Kuusessa liihottaa kaksi suurta valkoista perhosta, jotka toimivat kuuseni kuningattarina.
Tänä vuonna olen hankkinut ainoastaan kuusi uutta joulukuusenkoristetta:
4 kenkää
ja kaksi pöllöä.
Lisäksi kuusesta löytyy palloja, kiehkuroita, lintuja, pikkuperhosia, kerkkikeppejä ja lametta. Niin ja tietenkin kaksi sarjaa valoja.
Nyt voin vajaa pari viikkoa nauttia omasta ihanasta kodistani jouluasussaan.
lauantai, 8. joulukuu 2007
Tämän vuoden joulukortti urakka on tullut kunniakkaaseen päätökseen ja joulukortit on saatettu suurin fanfaarein Itella oyj:n eli postin hellään huomaan. Tänä vuonna aloitin joulukorttien valmistamisen jo syyskuussa, koska sain jostakin niin pähkähullun idean, että teen kaikille 3D-kortit. Silmät sirrillään olen saanut leikellä noita ihania joulukuvia, ilta toisensa jälkeen. En kuitenkaan kadu ideaani, koska lopputulos on todella palkitseva. 56 kappaletta erilaisia ihania kuvia. Kyllä kannatti!
Kuvien leikkuun ja kasaamisen lisäksi joulukorttien valmistamiseen sisältyi tietenkin muutakin.
1. Korttipohjien leikkaaminen ja taitteleminen
2. 3D-kuvan alle tulevan paperin tekeminen (joululaulujen sanoja pötköön hienolla fontilla, ja paperin maalaaminen kylmällä kahvilla)
3. Edellä mainitun paperin liimaaminen korttipohjaan
4. 3D-kuvan liimaaminen korttipohjaan
5. Kuvan reunustaminen kimalleliimalla
6. Joulutoivotuksen kirjoittaminen, tulostaminen, reunojen repiminen ja kylmällä kahvilla maalaaminen
7. Joulutoivotusten liimaaminen korttien väliin
8. Kirjekuorien reunojen spreijaaminen kultaspeillä (tuli muuten hienoja vähällä vaivalla)
9. Osoitteiden tulostaminen kuoriin
10. Postimerkkien kiinnittäminen kuoriin
11. Kortit kuoriin
VALMIS!
Ehkä tuli haukattua hiukan iso pala, mutta naution lähes joka hetkestä!
lauantai, 24. marraskuu 2007
Olen aina ollut sydän juuriani myöten jouluihminen. Aloitan oman jouluni suunnittelun elo-syyskuussa. Yleensä silloin kun ensimmäinen syysflunssa iskee, on ihanaa aloitella joulusta haaveileminen.
Tänä vuonna aloitin joulukorttien valmistamisen syyskuussa ja urakka alkaa pikkuhiljaa olla valmiina. Jouluiset tekstit vielä väliin ja kuoriin. Taivoitteeni on, että kortit on ensi viikolla postin oranssissa laatikossa.
Viikolla postista tuli paketti, joka sisälsi kauan kaipaamani jouluverhokankaat. Tänään olen joululaulujen vauhdittamana ommellut niitä. Valitettavasti langan määrän laskemisessa on käynyt pieni aliarviointi ja kahdet verhonpätkät jäävät odottamaan lankaa. Nyt jouluverhojen muodossa kodissani asuu 9 eri joulutonttua. Joulurakkaana ihmisenä pidän myös suunnattomasti tontuista. Nyt niitä vilisee kodissani.
Tässä muutama uusista "perheenjäsenistäni"
Pallohattu Pepe joka on aina iloinen ja hymyileväinen. Hän on erittäin taitava tarkkailijatonttu ja onkin nyt kätkeytynyt monien kotien verhoihin ja pöytäliinoihin. Pepe on erittäin tarkka partansa kunnosta, ja harjaa ja hoitaa sitä monta kertaa päivässä.
Harmaahattu Heikki on melkoinen vekkulitonttu, jolla on aina monenmoisia kujeita mielessä. Monet kujeet taphtuukin nykyisin ihan ilman Heikin aikomusta. Heikki on kuitenkin kaikkien tonttujen keskuudessa iloinen hauskuuttaja, vaikkakin kaikki ovat saaneet kokea Heikin koiruudet.
Nuhanenä Niilolla on aina nuha, ja hän aivastaa niin että Korvatunturi raikaa. Nuha ja niiskutus eivät kuitenkaan häntä pahemmin haittaa. Se on niin pieni sihaus, ettei sitä kukaan kuule.
torstai, 11. lokakuu 2007
Tänään innostuin leipomaan pullaa pitkästä aikaa, ja niitähän sitten tuli, ja paljon. Nyt siis vain pakastamaan niin saan nauttia tästä ihanuudesta vielä pitkän aikaa.